Rakennusalan ohjeistus Adobe Spark tai Movie Maker sovelluksella

Mitä tein, kenen kanssa ja minkä sovelluksen avulla

Tein kolmannen kokeiluni rakennustekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa opintojaksolla Svenska för byggnadsteknik, jonka laajuus on kaksi opintopistettä.  Ryhmässä A opiskelee 18 opiskelijaa ja ryhmässä B 21 opiskelijaa. Osa opiskelijoista on tullut suoraan lukiosta ja osalla on rakennusalan ammatillinen tutkinto. Opiskelijat saivat tehtäväksi laatia rakennusalaan liittyvän ohjeistuksen 3-4 opiskelijan ryhmissä joko Adobe Sparkin tai Movie Makerin avulla.

Mitä teimme ennen tehtävän antamista

Opintojakson alussa opiskelimme rakennusalan sanastoa, kuten erilaisia rakennuksia, huoneita, materiaaleja ja kertasimme kieliopista mm. imperatiivia, passiivia, partisiippeja ja prepositioita. Opiskelijat kirjoittivat omasta asumisestaan ja saivat kukin henkilökohtaista palautetta. Pidin lisäksi kaksi sanasto- ja fraasitestiä.

Opiskelijat lukivat helpohkon tekstin talonrakennuksesta ja haastavamman tekstin leikkimökin rakentamisesta. Vertasimme tekstejä ja pohdimme, miksi ensimmäinen oli helpompi ja toinen vaikeampi. Jälkimmäinen teksti oli pidempi, ammattisanastoa oli enemmän, lauseet olivat pidempiä ja havainnollistavat kuvat ja piirustukset puuttuivat täysin. Ei aina voinut olla varma, mitä tekstin kirjoittaja tarkoittaa ja kuinka ohjetta pitäisi soveltaa. Insinöörin työnkuvaan liittyy erilaisten ohjeiden laatiminen, joten on tärkeää, että kaikki ymmärtävät, mitä on tehtävä ja miten, esimerkiksi rakennustyömaalla.

Miten ohjeistin tehtävän opiskelijoille

Opiskelijat saivat tehtäväkseen tehdä mahdollisemman selkeän rakennusalan ohjeistusvideon, jossa he voisivat yhdistää kuvaa, ääntä ja tekstiä. He saivat valita seuraavista vaihtoehdoista:

1)      Parempi ohjeistus leikkimökin rakennusohjeista

2)      Ohjeistus jonkin muun rakennuksen teosta

3)      Ohjeistus jonkin huonekalun kokoamisesta

4)      Ohjeistus jostakin muusta rakennusalan työstä.

Annoin tehtävän viikolla 5 ja valmis video piti esittää viikolla 7. Viikolla 6 ryhmien piti esitellä, mitä he ovat tehneet ohjeistuksen eteen siihen mennessä ja ohjeistin heitä eteenpäin. Ryhmässä A kaikki ryhmät olivat etsineet kuvia ja osa oli kirjoittanut videon käsikirjoitusta ja osalla oli jo valmiita kuvia teksteineen.  Ryhmässä B oli etsitty vasta kuvia, eikä käsikirjoitusta ollut juuri mietitty. Ohjeistuksessani kommentoin mm. miten aihetta voisi rajata, miten kuvateksteistä saisi selkeämpiä. Kerroin opiskelijoille, että arvioin tuotoksessa kokonaisuutta, selkeyttä, ymmärrettävyyttä, oikean sanaston ja kieliopin käyttöä sekä ääntämistä.

Miten kokeilu onnistui

Opiskelijaryhmät laativat ohjeistuksia seuraavista aiheista: leikkimökki, koirankoppi, vierasmaja, roskakatos, grilli, pöytä, kirjahylly, oven asennus ja keittiön asennus.   Yksi ryhmä ei saanut videota tehtyä sovittuna päivänä.  Ryhmät esittivät videonsa omalle ryhmälleen ja pyysin muita kommentoimaan esityksen jälkeen, oliko video ymmärrettävä ja osaisiko sen ohjeistuksen mukaan rakentaa. Opiskelijat olivat noudattaneet saamiaan ohjeita, ja osa videoista oli erinomaisia: selkeät kuvat ja kuvatekstit sekä rauhallinen selostus. Huumoria oli mukana ja tilanteeseen sopivaa musiikkia Muutamalla ryhmällä oli hieman liian paljon tekstiä kuvissa ja liian vähän puhetta tai liian paljon selostusta, joita kuvat eivät tarpeeksi tukeneet.  Parilla ryhmällä oli  vaikeuksia synkronoida kuvaa ja puhetta. Ryhmässä A havaitsin turhautumista ja ärtymystä, kun aikaa oli kulunut liikaa tekniikan kanssa, mutta ryhmässä B teknisiä ongelmia ei ollut.

Pyysin opiskelijoita palauttamaan videon käsikirjoituksineen Moodlen palautuskansioon ja antamaan itselleen arvosanan. Pyysin myös heitä kertomaan, tekivätkö he kaiken yhdessä vai tekikö joku ryhmästä enemmän kuin muut ja ansaitsiko siten paremman arvosanan.  Itsearviointi toimi hyvin, sillä useimmat antoivat itselleen sen arvosanan, minkä minäkin ajattelin antaa.

Mitä mieltä opiskelijat olivat tehtävästä

Pyysin opiskelijoita antamaan palautetta Office 365 Forms –työkalun avulla. Sain palautteen 33 opiskelijalta. Osa oli sairaana palautteenantohetkellä. Käytin palautekyselyssäni samoja kysymyksiä kuin aikaisemmissakin kokeiluissani, mutta nyt kokeilin itse ensimmäistä kertaa Office-työkalua.

69 % vastaajista vastasi, että rakennusalan ohjeistuksen teko edisti oppimista.  75% oli sitä mieltä, että Adobe Sparkin tai Movie Maker –sovellusten käyttö teki tehtävän suorittamisesta mielenkiintoisempaa verrattuna aiemmin ruotsin opintojaksoilla käytettyihin oppimistapoihin.

Avoimissa vastauksissa osa opiskelijoista kehui sovellusten helppokäyttöisyyttä: oli helppo lisätä kuvia, äänitystä ja videota.  Movie Maker oli selvästi suositumpi ja helppokäyttöisempi. Mutta Adobe Sparkista tuli monta  negatiivista kommenttia.

-           Power Point olisi  ajanut saman asian

-          Adobessa oli aika suppea valikoima näkymistä

-          Varsin alkeellinen sovellus

-           Äänittäminen todella hankalaa, koska yhden dian tai kuvan kohdalla koko äänite pitää saada kerralla nauhoitettua. Lisäksi äänitteet hävisivät itsestään välillä.

-          En pitänyt ohjelmasta, koska esim.  Power Point on paljon monipuolisempi ohjelma

-          Aikaa kului paljon kuvien muokkaukseen ja tekstien lisäämiseen.

-          Adobe Spark tökki pahasti ja kuvia lisätessä äänitykset hävisivät.

-          Aivan liian kömpelö. Muokkausmahdollisuudet aivan olemattomat, enkä tarkoita nyt mahdollisuutta taustan lisäämiseen, vaan tekstin ja kuvien asettelua. Kun lisää äänitteitä, on videoiden toistaminen mahdotonta erikseen, joutuu katsomaan koko pätkän alusta, jos sekään lähtee pyörimään. Toimii kuitenkin moitteetta, jos lataa videon koneelle.

-          Äänet eivät kuuluneet kunnolla

-           Sovellus oli helppo ja selkeä käyttää, mutta se ei tarjonnut kovinkaan monipuolisia työkaluja esityksen muokkaamiseen.

-          Voisi olla videon hidastusmahdollisuus myös.

67 % opiskelijoista koki tehtävän (selkeiden ja havainnollisten ohjeiden laatiminen, kuvan, tekstin ja äänen kera) hyödylliseksi käytännön harjoitteluksi tulevaa työuraa varten.  94% oli sitä mieltä, että muiden tuotosten näkeminen, kuuleminen ja arvioiminen oli hyödyllistä.  72 % toivoi erilaisten digitaalisten sovellusten käyttämistä jatkossa.

Kysymykseeni, mitä opiskelijat oppivat tästä kokeiluista, sain vastauksia 19 opiskelijalta.  15 heistä mainitsi oppineensa sanastoa, 6 kielioppia, 4 ääntämistä ja puhumista. Lisäksi mainittiin ohjeiden teko, kokonaisuuden laatimista pienemmistä osista ja käytetyn materiaalin tiivistämistä. Yhdessä vastauksessa oltiin sitä mieltä, että olisi kannattanut tehdä tämä tehtävä Power Pointilla ja esittää itse suullisesti, koska työelämässä ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa.

-           Alan sanastoa olen oppinut tämän työn avulla kuin myös kielioppia

-           alan sanastoa, eri rakenneosien ruotsinkielisiä nimityksiä…

-           Olen oppinut paljon sanoja, mutta kielioppiin kaipaisin enemmän ohjeistusta

-          Olen oppinut rakennusalan sanastoa ja kielioppi on tullut kerrattua ja opittua myös uutta

-           Opin uusia sanoja ja ohjeen laatimista ylipäätään.

-            Kieliasun tarkkailu herkistyi, kun piti pitää huolta, että lauseet pysyvät käskymuodossa.

-           Oven asennukseen liittyviä sanoja

-          Sanastoa ja ääntämään paremmin

-           Sanastoa jonkun verran ja ruotsin kielellä puhumista

Mitä opin – edistääkö videon teko ruotsin oppimista

Olen teettänyt tämän tehtävän pari kertaa aikaisemmin ja silloin innostus oli suurempi, koska opiskelijat saivat itse päättää välineen, jolla he esittelevät tuotoksensa. Videon teossa korostuu oikea sanasto ja rakenteet, on luettava taustamateriaalia ja tiivistettävä sitä. Puhumisen ja ääntämisen harjoittelua tulee, kun lukee kuvissa näkyvät ohjeet. Jos opiskelijalla on esiintymisjännitystä, video voi tuoda siihen helpotusta. Mutta jos opiskelija haluaa harjoitella esiintymistä, silloin video ei ole oikea työväline.

Olen teettänyt muitakin videotehtäviä ja sekä niissä että myös tässä kokeilussa kävi ilmi, että tekemiseen menee todella paljon aikaa.  Adobe Spark vaikutti helpolta sovellukselta ja pienen videopätkän teko sujui itseltänikin nopeasti. Mutta pidemmän videon teko ei ollutkaan kaikille helppoa ja teknisten asioiden kanssa taistelu vei energiaa ohjeistustekstien hiomiselta. Päätavoite oli kuitenkin oppia käyttämään ruotsia oman alan soveltavassa tehtävässä. Aikaisempien ja tämän kokeilun tuloksena opin, että jos opiskelija hallitsee videon tekemisen, hän nauttii tekemisestä ja oppii myös kieltä paremmin. Mutta jos väline aiheuttaa aggressioita, se siirtyy helposti myös opittavaa kieleen.

Kun ryhmä A purki turhautumistaan, sanoin heille ”Tervetuloa tämän päivän työelämään. Uusia ohjelmia on opeteltava yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Teknisiä ongelmia on usein ja niiden selvittämiseen menee aikaa. Aina on oltava suunnitelma B, jos tekniikka pettää.” Mutta onko näin oltava? Onko kaikkien osattava kaikkea? Toisaalta, jos opiskelijalla ei ole haasteita, joista selviytyä, kehittyykö hän? Opettajana minulle on tärkeintä, että opiskelija oppii, joten mietin vastaisuudessa entistä tarkemmin, menenkö nyt väline vai oppiminen edellä.